Aihearkisto: Materiaalitehokkuus

Sijoitetun pääoman tuotto 567 %, riittääkö?

Motiva julkaisi uusia materiaalikatselmuksien tuloksia muoviteollisuudessa. Viidess√§ katselmuksessa l√∂ytyi s√§√§st√∂j√§ keskim√§√§rin 420 000 ‚ā¨/vuosi per katselmus, investointien ollessa keskim√§√§rin 74 000 ‚ā¨. 13889772_sIhan mukavasti, etten sanoisi. Ja valtaosa s√§√§st√∂ist√§ taas kokonaan ilman investointeja! Materiaalikuluissa s√§√§st√∂t olivat keskim√§√§rin 3-5%.

 

Selitys Suomi-lisälle

8611788_sTutkiessani tilastoja päädyin siihen lopputulemaan, että saksalaiset osaavat käyttää materiaaleja tarkemmin kuin suomalaiset. Päätelmäni perustin materiaalikatselmuksissa saatuihin säästöpotentiaaleihin. Ne kun ovat Suomessa noin kaksinkertaiset Saksaan verrattuna, ainakin käsiini saamassani aineistossa. Yksi  vaihtoehtoinen selitys on tietysti otoksen koossa, Saksassa materiaalikatselmuksia on tehty satakertainen määrä ja se vähentää satunnaisvaihtelua. Lue loppuun

Rajua kasvua Saksassa

MAT_uudet_saksa

Kuva 1. Saksassa materiaalikatselmusten trendi on selkeä: Niiden määrän kasvu lisääntyy yli viidelläkymmenellä katselmuksessa vuodessa.

Suomen talouspolittisissa keskusteluissa kadehditaan Saksaa ja miten siellä on palkkamaltti lisännyt yritysten kilpailukykyä. Puhutaan myös tuottavuudesta, sehän on toinen keino pienentää työvoimakustannuksia. Mutta onkohan tuossa ihan koko totuus? Onko työvoimakustannukset tosiaan ainoa asia mihin yritykset voivat vaikuttaa?

Lue loppuun

Työntekijöiden palkasta pois 16,5%. Vai onko parempia ideoita?

Palkan alentaminen ei ole kaikkein helpoimpia asioita. Ei ainakaan jos yrittää 17621556_salentaa kerralla 16,5 % koko henkilöstöltä, vieläpä sopimatta asiaa kenenkään kanssa. Ja niin, ettei kenellekään jää paha mieli. Sanoisinpa, että kannattaa tosiaan keksiä parempia keinoja kustannussäästöihin.

Lue loppuun

Ollaanko me oikeasti N√ĄIN huonoja?

Aiemmassa artikkelissani aloitin tekemään analyysia materiaalikatselmuksien tuloksista netistä löytämieni tietojen perusteella. Siinä näytti, että suomalaisista yrityksistä löytyy materiaalikustannuksista säästöpotentiaalia saksalaisia enemmän. Minkä voisi tulkita niin, että meikäläisissä yrityksissä tuhlataan enemmän resursseja. Jatkoin kaivelua ja löysin uudempaa dataa (kuva 1). Sen perusteella ero on yli kaksinkertainen! Lue loppuun

Yrityksissä on paljon säästöpotentiaalia, miksei sitä hyödynnetä?

Materiaalikatselmuksia oli tehty Saksassa jo 934 kappaletta syyskuuhun 2012 mennessä. Uudempia tilastoja en sieltä ole saanut käsiini, mutta luku lienee nyt reilusti yli tuhannen jos sama vauhti on jatkunut. Suomessa Motivan mallin mukaisia katselmuksia on tehty kymmenkunta. Tein vähän tilastoa löytämieni tietojen pohjalta.

Kuvassa 1 n√§kyy, ett√§ s√§√§st√∂potentiaali on prosentuaalisesti suurempi pienemmill√§ yrityksill√§. Saksan aineisto on keskiarvoja v. 2010 tuloksista, Suomen aineisto yksitt√§isi√§ yrityksi√§. Suomessa s√§√§st√∂potentiaali n√§ytt√§isi olevan hieman Saksaa suurempi. Kansanluonteet tuntien siin√§ ei liene mit√§√§n ihmetelt√§v√§√§…

Kuva 1. Säästöpotentiaalin yrityksen suhteessa liikevaihtoon. Mukana yritykset kaikilta toimialoilta.

Kuvassa 2 on s√§√§st√∂potentiaali esitetty euroina. Vaikka s√§√§st√∂n osuus liikevaihdosta pienenee, s√§√§st√∂n suuruus euroina kasvaa liikevaihdon mukana. Merkillepantavaa on, ett√§ n√§in katsottuna¬†suomalaisyritykset erottuvat saksalaisista entist√§ selke√§mmin. Niin ett√§ johtuukohan se suomalaisten huonontunut kilpailukyky pelk√§st√§√§n korkeista palkoista… Lue loppuun

Voiko vesi muka maksaa miljoonia?

Voi se, jos tehtaan tuotanto seisoo pesujen aikana ja veden läträämiseen käytetään muutenkin työaikaa ja energiaa. Ja jos syntynyt jätevesi joudutaan vielä käsittelemään. Motiva on julkaissut uusia case-tapauksia materiaalikatselmuksista. Edellä mainittu esimerkki on CH-Polymers Oy:n tehtaalta Kouvolan Kaipiaisissa. Mm. tuotantolinjojen puhdistuksen ja tuotteiden suodatuksen optimoinnilla saavutettiin 1,18 miljoonan euron vuotuinen säästöpotentiaali tuotantokustannuksissa!