Selitys Suomi-lisälle

8611788_sTutkiessani tilastoja päädyin siihen lopputulemaan, että saksalaiset osaavat käyttää materiaaleja tarkemmin kuin suomalaiset. Päätelmäni perustin materiaalikatselmuksissa saatuihin säästöpotentiaaleihin. Ne kun ovat Suomessa noin kaksinkertaiset Saksaan verrattuna, ainakin käsiini saamassani aineistossa. Yksi  vaihtoehtoinen selitys on tietysti otoksen koossa, Saksassa materiaalikatselmuksia on tehty satakertainen määrä ja se vähentää satunnaisvaihtelua.

Mutta sitten Tommi Lehtisalo Motivalta valaisi minua toisestakin ¬†mahdollisesta tekij√§st√§. Saksassa katselmuksia tehd√§√§n usein tuloksiin perustuvilla sopimuksilla. Katselmoiva konsultti siis sitoo palkkionsa saavutettuihin s√§√§st√∂ihin. T√§m√§ johtaa tiukkaan v√§√§nt√∂√∂n s√§√§st√∂jen todellisesta suuruudesta, tilaava yritys kun luonnollisesti haluaa kaikki ”l√∂ys√§t” pois arvioinneista. Suomessa taas sopimukset on tehty kiinte√§ll√§ korvauksella, jolloin vastaavaa intressi√§ tuloksen viilaamiseen ei ole.

Tästä vetäisin sen johtopäätöksen, että Saksan tuloksia voidaan pitää entistä luotettavimpina, kun arvioidaan pienten ja keskisuurten teollisuusyritysten materiaalikustannusten säästöpotentiaalia. Suomen tulokset osoittavat, ettei Suomessa potentiaali ole ainakaan Saksaa pienempi.

Jaa somessaEmail this to someoneTweet about this on TwitterShare on Google+Share on Facebook

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *